maanantai 30. joulukuuta 2019

Blogin uusi osoite ja ikioma domain

Nyt on blogi saatu taas maailmankartalle eli sosiaalisen median maailmaan ja postauksia voi taas halutessaan jakaa. Tämän prosessin myötä blogini sai ikioman domainin ja uuden osoitteen arjen-suklaasuukkoja.com. Pidän uuden osoitteen ytimekkyydestä ja selkeydestä. Tästä on hyvä jatkaa vuodelle 2020.

Kiitos vuodesta 2019 ja ihanaa uutta vuotta kaikille lukijoille 😘

Somekiusauksen kohteena - Päiväkoti -keskustelun uskomaton käänne

Uskomatonta, mutta totta. Minä, Kaksplus-lehti ja sen kautta postauksiani jakaneet lukijat muun muassa jouduimme tyrmistymään, kun Facebook ilmoitti, että ns. ilmiannon perusteella blogini on luokiteltu tällä hetkellä yhteisönormien vastaiseksi ja tilanne on tämä, ennen kuin tarkastus on tehty. Tämän ilmeisen kiusallaan tehdyn ilmiannon tai ilmiantojen johdosta blogistani ei voi jakaa postauksia tällä hetkellä, eikä aiemmin jaetut postaukset näy sosiaalisessa mediassa.

Asiaa selvitellään ja tilanne korjautuu varmasti, mutta se vie aikansa. Sillä aikaa, kun asiaa korjataan, niin blogini on normaalisti luettavissa Kaksplus.fi -sivuston kautta ja Blogit.fi -palvelun kautta, josta se löytyy perheblogien kategoriasta.

Ilmiannot liittyvät mielipiteitä jyrkästi jakaneeseen postaukseen, jossa pohditaan päiväkotien ja kotihoidon plussia ja miinuksia, "Mihin päiväkotia tarvitaan - Vai tarvittaisiinko niitä, jos maailma olisi täydellinen" sekä sen jatkopostaukseen "Tyyntä somemyrskyn jälkeen - Mitä päiväkoti keskustelusta jäi käteen".

Enpä olisi uskonut millaisen kasvavan lumipallon sain aikaiseksi, kun viattomasti postasin siitä, että haavenani olisi pitää oma poika kotona esikouluun asti ja kotihoidon lisäksi Luca kävisi erilaisissa avoimen päiväkodin sekä seurakunnan kerhoissa. Näin sananvapauden aikana tuntuu hurjalle, että artikkeli koettiin niin kovin varhaiskasvatusta loukkaavaksi. Valitettavaa oli myös, että ensimmäisen kerran blogini historiassa jouduin jättämään osan lukijoiden kommenteista julkaisematta niiden ala-arvoisen kielenkäytön johdosta.

Joka tapauksessa olen iloinen, että sain aikaan kunnon keskustelut aiheesta ja positiivista toki on, että blogi on herättänyt huomiota tärkeällä aiheella. Taisin osua liian lähelle kipeätä totuutta, kun reaktiot oli noinkin voimakkaita.

Olipahan tämäkin yksi luku blogissani, jonka varmasti tulen muistamaan pitkään. Sitten vain leuka pystyyn ja katse suunnattuna tulevalle uudelle vuodelle.

Ihanaa vuoden vaihdetta kaikille ja jatketaan yhdessä merkityksellisistä asioista puhumista sekä jaetaan kauniita arjen hetkiä toistemme iloksi 😘

sunnuntai 29. joulukuuta 2019

Lumileikit mummolassa ja sysipimeä automatka







Terveiset mummolasta. Perille eilen päästiin, vaikka muutama viimeinen tunti ajettiin niin pimeässä, että poika oli hämmästyksestä silmät pyöreinä, kun ei nähnyt auton ikkunasta yhtikäs mitään. Luca ei ollut ennen eilistä ollut auton kyydissä pimeällä, ilman, että katuvalot, talojen valot tai muut kaupungin valot valaisisi ajomatkaa. Nyt sitten matkalla mummolaan tämäkin uusi asia tuli reippaasti koettua. 

Mummolan pihalla ensimmäiset asiat mitä poika rekisteröi oli lunta ja vielä enemmän lunta. Tätä ihmeteltiin ikkunasta, mutta tositoimiin päästiin tänään päivän valjettua. Reippaasti pieni aloitti lumileikit, vaikka pulkkamäki ei vielä ollut niin kiva juttu kasvoille pöllyävän lumen takia. Voiton vei mummolan piha, lumikuorman tekeminen ja lastin kippaus. Täytyy myöntää, että myös äitiä lumitouhut ilahdutti ja mies pääsi vihdoinkin hiihtämään kunnon laduille metsään ja järven rantaa kiertäville reiteille.

Me lomaillaan talvisissa maisemissa vielä joitakin päiviä, juhlitaan lumen keskellä vuoden vaihtumista ja kotiin palataan ensi vuoden puolella. 

Ihanaa sunnuntai-iltaa kaikille 😘

perjantai 27. joulukuuta 2019

10 parasta asiaa mitä meille kuuluu nyt - Aamuhalit, Muscat ja huvittava joulupukki

Tällä postauksella haluan kertoa konkreettisia ja kauniita hetkiä ja asioita siitä, mitä meille kuuluu nyt. Miksi tämä elämänvaihe on ihan parasta ja miksi kaikki kauneus ei olekaan katoavaista? Joskus nimittäin kaikkein kauneimmat asiat vain kasvavat entistä kauniimmiksi, kun niitä tiettyjä hetkiä mielessämme myöhemmin muistelemme.

Kotiäitiys ei todellakaan ole pelkästään pohjaan palaneita kaurapuuroja, likapyykkikasojen setvimistä ja taaperon uhmaiästä selviytymistä. Suurimmaksi osaksi se on iloa, riemua ja onnea sekä täyttä eloa ja seikkailuja vanhemmuuden viidakossa. Tässä kooste meidän kuulumisista:

1. Tämän aamun herätys. Kun joskus yhdeksän aikoihin heräsin päivän lopultakin valjettua, niin tunsin lämpimän lapsemme käpertyneenä selkääni vasten. Tuhina vain kuului ja pientä muminaa heräilyn merkkinä. Poika oli kietonut toisen jalkansa vyötäröni ympärille ja painautunut tiiviisti selkääni vasten. Voiko suloisempaa herätystä olla olemassa, ehkä ei, tai ei ainakaan tule heti mieleen.

2. Serkkujen tapaaminen. Luca näki tänään kahta serkkuaan, ensin Hop Lopissa ja myöhemmin mummolassa. Serkusten läheiset välit ilahduttavat kovasti ja yhteisleikit sujuvat. Lisäksi huomenna nähdään pohjoisen mummolassa lisää serkkuja, kun näemme siskoni pojat uuden vuoden juhlan merkeissä.

3. Puheen nopea kehitys. Uskomaton tahti tällä saralla vain jatkuu. Lucan suusta tulee hienosti jo lauseita lauseiden perään ja poika yhdistelee niitä kivasti toisiinsa. Asia tulee selväksi ja se oma tahto myös. Täytyy kohta valvoa mitä sieltä suusta alkaa tulemaan, lapsilla kun on niin vilkas mielikuvitus.

4. Lähestyvä lomamatka. Tammikuun lopussa lähdemme Omanin Muscatiin. Se onkin ensimmäinen matka Omaniin. Olemme suunnitelleet sinne menoa jo vuosia, mutta suorien lentoyhteyksien puutteen vuoksi olemme matkaa lykänneet. Nyt löytyi hyvät vaihdot ja päivälennot mennen tullen, niin lopultakin voimme tämän matkan toteuttaa.

5. Joulupukki oli vain hauska juttu. Enkä olisi ikinä etukäteen uskonut. Pukin tullessa aattona, nostin pojan syliin jo valmiiksi. Mutta poika vain nauroi, kävi reippaasti hakemassa paketteja joulupukilta ja antoi jopa halin. Taisi minua jännittää tilanne enemmän!

6. Lähestyvä uusi vuosi. Joulu oli ihana perhejuhla ja samoin on tuleva uusi vuosi, kun pohjoisen mummolassa on ukin ja mummon lisäksi täti ja serkut sekä tietenkin koirat. Vilinää ja vilskettä parhaimmillaan. Juuri sellaista tohinaa, jota kaipaan tähän pimeään vuoden aikaan energiaa luomaan.

7. Flunssakausi takana. Tai ainakin sille näyttää ja treenit taas saatu kunnolla käyntiin. Pakkohan se on myöntää, että lähestyvä aurinkoloma motivoi myös. Urheilulla on kyllä uskomaton vaikutus unen laatuun. Minulla oli flunssien takia parin viikon tauko jumpasta, niin heti uni muuttui kevyeksi koiran uneksi. Nyt nukun taas syvästi, laadukasta ja palauttavaa unta. Ihanaa!

8. Kiireettömät aamulenkit. Tämä on todellinen arjen ylellisyys, jota arvostan. Se tunne, kun ei tarvitse aamulla ehtiä minnekään tai herätä siihen kiireen tunteeseen. Olen lopultakin samoissa seesteisissä tunnelmissa koirieni kanssa aamulenkillä. Vuosiahan se vei, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

9. Hento valkea lumipeite. Tai Lucan mielestä lumen runsaus. Miten kaikki näyttääkin pienen silmissä niin paljon suuremmalta? Aamulla poika istui olohuoneen sohvassa ja ilmoitti äidille, että ulkona on paljon lunta. Selitin sitten Lucalle, että joo ulkona on lunta, mutta huomenna pohjoisen mummolassa sitä on paljon. Terassi oli juuri ja juuri peittynyt valkeaksi, joten se oli sitten se suuri määrä lunta. Ainakin tuli heti valoisampaa, mikä aina ilahduttaa.

10. Nukkumaan meno. Se sujuu niin hyvin, eikä enää ole venynyt puolille öin, vaan olemme palanneet entiseen iltakymmeneen pojan kanssa. Noin tuntia ennen nukkuma-aikaa kiipeämme sänkyyn uuden Nalle Puh -kirjan kanssa ja alamme tutustua Puolen hehtaarin metsän elämään. Mukana kuuntelemassa tietenkin pieni Puh ja Lucan serkulta saatu iso Puh. Molemmat unikavereina äidin lisäksi tietty. Muutama satu, silittely ja pienen silmät alkavat painua kiinni. Kirja vaivihkaa yöpöydälle ja lamppu sammuksiin, niin poika nukkuu jo kainalossa.

Ihanaa alkavaa viikonloppua kaikille 😘

keskiviikko 25. joulukuuta 2019

Harmaat, hitaasti soljuvat välipäivät - Köllöttelyä, leikkiä ja kutkuttavaa odotusta

Harmautta ja tihkusadetta. Siinäpä kaksi erinomaista syytä lisää linnoittautua omaan kotiin jouluaaton jälkeen nauttimaan joulupukin tuomista lahjoista. Lataamaan akkuja juhlahumun jälkeen, sulattelemaan jouluherkkuja ja hengähtämään ennen seuraavaa juhlan aihetta, vuoden vaihtumista, ja samalla myös koko vuosikymmenen.

Jouluaaton jälkeen, kun joulukalenterin viimeinenkin luukku on avattu, meidän perheessä on lupa olla rennosti ja nauttia tavallisesta olosta. Pojalle löytyi lahjaksi hakemamme täydellinen parkkitalo ja ai että, kun se onkin mieluinen. Päivä alkaa ja loppuu leikillä ison parkkitalon kanssa. Luca myös haluaisi nukkua sen kanssa, mutta onneksi kuitenkin tyytynyt selitykseen sen nukkumisesta keskellä olohuoneen lattiaa. Olohuoneemme onkin hiljalleen alkanut muistuttamaan jonkin asteista lelukauppaa, kun Lucan junarata, parkkitalo ja muut lelut sitkeästi valtaavat lattiapinta-alaa yhä enenevässä määrin. Mutta meitä se ei haittaa, vaan olemme todenneet, että kodissamme asuu nyt leikki-ikäinen taapero ja se saa myös näkyä. Aikansa kutakin ja tällä hetkellä Lucan lelut on luontevasti osana sisustusta.

Muutaman päivän nautimme vielä oman kodin rauhassa, ennen kuin suuntaamme pohjoisempaan mummolaan, jossa on sitä valkeaa ja ihanaa lunta. Tätä odotamme kovin, koska se mahdollistaa aivan toiset aktiviteetit. Tehdään ainakin lumiukko, käydään pulkkamäessä ja pyöritellään pikkuisia lumipalloja, joita voi heitellä talon seinään. Kuormurit saa lastikseen lumikuorman, jota Luca saa vetää kuormuriin sidotun narun avulla pitkin pihoja. Lumi itsessään riittää myös leluksi, koska sen verran jännittävä elementti se vielä pojalle on.

Kaikkea kivaa tekemistä on siis luvassa, kunhan mummolaan asti pääsemme. Sitä odottaen täällä jo olemme. Hieman myös jännitän pojan suhtautumista ilotulitusraketteihin, koska hän niitä tuskin muistaa viime uuden vuoden juhlinnasta.

Rentouttavia välipäiviä kaikille ja nautitaan kiireen jälkeisestä rauhasta 😘

sunnuntai 22. joulukuuta 2019

Tyyntä somemyrskyn jälkeen - Mitä päiväkoti -keskustelusta jäi käteen?

Äitiys se maailman ihanin asia, mutta myös maailman eniten tunteita herättävä asia. Voi että, millaiset keskustelut somessa seurasikaan muutaman päivän takaisesta postauksestani "Mihin päiväkotia tarvitaan? - Vai tarvittaisiinko niitä, jos maailma olisi täydellinen", jonka näkökulmana oli pohtia täyspäiväiselle päiväkodille vaihtoehtona kotihoitoa ja kerhoja esikouluun asti. Jäi sellainen olo, että ampiaispesän sijasta sohaisin kunnon herhiläispesää, ja oikein isolla kädellä.

Mielipiteet jakaantui hyvin jyrkästi puolesta ja vastaan, joka osoitti aiheen tärkeyden. Osa kommentoijista teki johtopäätökset pelkän postauksen otsikon perusteella ja kieltäytyivät lukemasta koko ärsyttävää blogitekstiä. Arvosteltiin sitä, että en ymmärrä tai arvosta varhaiskasvatusta tarpeeksi, kun tällainen vaihtoehto olisi mielestäni mahdollinen. Osa taas kertoi haaveilevansa, että saisi kasvattaa lapsensa kouluikään asti kotona äidinrakkaudella, ja olla omalle lapselle se läheisin ja tärkein tuki.

Postauksen tarkoitus ei ollut arvostella tai väheksyä päiväkotien henkilökunnan ammattitaitoa tai koulutusta, eikä äitejä, jotka haluavat hyvinkin pian lapsen syntymän jälkeen palata työelämään. Tarkoitus oli esittää vaihtoehtoinen mahdollisuus, joka itsestäni olisi houkuttava. Mutta kuten olen aiemminkin kertonut, niin myös meidän poikamme tulee näillä näkymin osallistumaan päiväkotien arkeen jo ennen esikoulua.

Kuitenkin, jos tämä mahdollisuus olisi käytettävissä, niin harkitsisin vakavasti. Tarkoitus ei olisi, että lapsen kanssa olisimme kahdestaan erämaan keskellä korpimökissä, vaan, että lapsi osallistuisi avoimen päiväkodin ja seurakunnan kerhoihin aktiivisesti. Tavallaan lapsella olisi siis lyhennetty viikko ja päivä päiväkotia, koska myös näissä kerhoissa lapsi jätetään muutamaksi tunniksi itsenäisesti koulutetun kerho-ohjaajan valvontaan. Joihinkin kerhoihin myös laitetaan eväät mukaan, joten yhteisruokailu toisten lasten kanssa tulisi myös tutuksi. Ainakin Espoossa avoimien päiväkotien ja kerhojen määrä on hyvin suuri ja tarjontaa riittäisi jokaiselle arkipäivälle.

En näe, että tällaisen kortin käyttäminen olisi lainkaan huono juttu lapsen kannalta. Eihän nytkään kaikki lapset osallistu aukottomasti varhaiskasvatukseen esikouluikäiseksi asti. Monet perheet ottavat esimerkiksi esikoisensa kokonaan pois päiväkodista uuden vauvan syntymän myötä, tai, jos perheet asuvat ulkomailla ennen lapsen kouluikää, niin siellä lapsi yleensä osallistuu paikallisiin lastenkerhoihin täyspäiväisen päiväkodin sijasta. Tämän mahdollistaa toisen vanhemman kotona olo.

Tarkoitus oli osoittaa, että vaihtoehtoja on olemassa. Onneksi näin on, koska jokaisen perheen tilanne on aina uniikki ja omanlaisensa. Tärkeintä on miettiä mikä omalle perheelle on hyväksi ja varmistaa oman lapsen etu. Yhdessä on kivaa, osallistuminen ja yhdessä tekeminen on tärkeätä. Tehtiin se sitten tavalla tai toisella.

Ihanaa, enää kaksi yötä jouluaattoon ja joulupukin tuloon. Alkaa lapsilla olla jo jännät paikat. Ihanaa joulun odotusta kaikille 😘

lauantai 21. joulukuuta 2019

Viime hetken jouluostoksia, hysteriaa ja kuumeista parkkitalon etsintää


Näin siinä kävi, että osa lahjojen hankinnasta jäi melkein viime hetkelle meidän perheessä. Silti onnistuimme lähes kunnialla selviämään Ison Omenan jouluhysteriasta, jossa kiireiset ja stressaantuneen oloiset ihmiset metsästivät ensin tupaten täydessä parkkihallissa sitä ainoata vapaata parkkipaikkaa ja sen jälkeen jouluherkkuja ja koristeita sekä lahjoja kärryihinsä. Meno oli kuin villissä lännessä, jossa armoa ei tunneta. Ainakaan, jos kyse on kaupan altaan viimeisestä joulukinkusta tai muusta jouluruoasta, joka oman kodin jääkaapista sattuu vielä puuttumaan. 

Luca oli mummon hoivissa mummolassa, kun me mieheni kanssa hoidimme joulupukin asioita. Etsinnässä oli Lucalle lahjoja pukin konttiin ja ajatuksena oli löytää kaksi täydellistä lahjaa. Kirja Nalle Puhin seikkailuista, jotta pääsisimme tutustumaan suosikiksi tulleen pehmolelun maailmaan syvällisemmin sekä parkkitalo pikkuautoineen, ramppeineen ja kunnon hissin kera. 

Suomalaisen kirjakaupan kohdalla meitä onnisti kunnolla. Siellä myyjä esitteli meille aivan ihanan satukokoelman "Nalle Puh, Tarinoita Puolen hehtaarin metsästä", joka sisältää yhdeksän suosikkisatua Puhin maailmasta. Kirja on iloisen värikkäästi kuvitettu, eikä tekstiä ole liikaa, vaan toimii hyvin myös kuvakirjana pienemmällä lapsella. Luca tosin aika tarkkaavaisesti ja hyvin jaksaa kuunnella satuja ikäänsä nähden sekä itse pyytää äitiä lukemaan lisää, joten varmasti myös teksti tulee tutuksi. Tämä satukokoelma siis ehdottomasti pääsi pukin konttiimme.

Parkkitalon kohdalla etsintä ei tuottanut aivan mieleistä lopputulosta. Kuumeisesta etsinnästä huolimatta parkkitalo jäi ostamatta. Löysimme kyllä yhden parkkitalon (siis koko Omenasta), mutta mieheni mielestä sen yleisvaikutelma oli liian muovisen halpa. Etenkin mitä parkkitalon mukana tuleviin pikkuautoihin tuli. Siinä oli kyllä kaikki haetut elementit eli rampit, pikkuautot ja hissi sekä bonuksena autopesu, mutta kyseinen parkkitalo ei ollut kuitenkaan se täydellinen, jota etsimme. Parkkitalon osalta päädyimme ratkaisuun, että mieheni hakee sen toisesta kaupasta, jotta varmasti saamme mieleisen ja juuri meille sen oikean. Sitten on pojalle pukin kontissa lelulahjoja, joista varmasti iloa riittää pitkäksi aikaa.

Onneksi tämä jouluhysteria lahjojen osalta on vain kerran vuodessa. Ihanaa, kun lahjat on nyt hankittu, niin pääsen rauhoittumaan oman kodin rauhaan, paketoimaan lahjoja pukin naamoja täynnä oleviin joulupapereihin ja nautiskelemaan lämmintä glögiä kynttilöiden palaessa taustalla. Siitä se joulurauha meillä alkaa.

Onnistuneita jouluostoksia ja joulun odotusta 😘

torstai 19. joulukuuta 2019

Mihin päiväkoteja tarvitaan? - Vai tarvittaisiinko niitä, jos maailma olisi täydellinen?

Tällä kirjoituksella ei ole tarkoitus loukata päiväkodin työntekijöitä tai väheksyä heidän ammattitaitoaan. Päinvastoin, arvostan heidän vaativaa työtään ja niitä vaativia työolosuhteita, joihin heidät on asetettu. Olen kuitenkin hoitovapaalla ollessani alkanut kyseenalaistamaan päiväkotien tarpeellisuuden ja niiden koko olemassaolon. Tilanteessa, jossa lasten kotihoito kouluikään asti olisi kaikille mahdollinen hoitomuoto.

Itse en haluaisi laittaa lastani lainkaan päiväkotiin ja uskallan tämän ääneen sanoa. Minulle päiväkodit eivät ole niitä houkuttelevia ja lapsirakkaita paikkoja, vaan pikemminkin ne edustavat minulle pakollista pahaa, jonka kanssa on opittava elämään, sitten joskus.

Päiväkodin ja varhaiskasvatuksen hyödyistä on tehty tutkimuksia. En kuitenkaan ymmärrä lainkaan, miten se tosiasia, että vieraat ihmiset kasvattaisivat ja hoitaisivat lastani jossain vaiheessa, auttaisi poikaani yhtään mitenkään tulevaisuudessa. Mielestäni voisin hoitaa homman itse aivan yhtä hyvin, jopa paremminkin äidinrakkaudella. Tätä yksikään päiväkoti ei voi lapselleni tarjota.

Ymmärrän sosiaalisuus näkökulman, mutta saman asian ajaisi mikä tahansa yhteiskunnan toimintaan osallistuminen, kuten matkustelu, leikkitreffit ja kerhot. Minusta 3-vuotias on edelleen liian pieni kodin ulkopuoliseen hoitoon. Pienen lapsen paikka olisi omassa kodissa, oman äidin luona, eikä ylityöllistetyn vieraan tarhatädin.

Tarvitseeko jokaisen meistä edes olla yltiösosiaalisia persoonia pärjätäkseen yhteiskunnassa. Eikö riittäisi, että jokainen saisi olla ja toimia siten kuin hyvälle tuntuu ja olla oma itsensä. Miksi kaikkia lapsia yritetään edes ahtaa siihen yhteen ja samaan sosiaalisuuden muottiin. En usko ollenkaan, että päiväkoti hoitomuotona olisi millään muotoa se paras tai oikea hoito kaikille lapsille.

Itse olen saanut olla kotihoidossa kouluikään asti ja samoin siskoni. En koe, että olisin jäänyt mistään paitsi, kun en ole käynyt päiväkotia. Asia on itse asiassa aivan päinvastoin. Koen, että niitä aikaisia ja vastentahtoisia aamuja nousta ylös liian aikaisin on ollut kouluiässä aivan tarpeeksi. En ole kouluvuosien lisäksi enää päiväkotivuosia haikaillut.

Ymmärrän, että kaikki äidit eivät edes haluaisi olla kotona vuosia lapsen syntymän jälkeen ja kaipuu aikuisten omaan maailmaan tulee jossain vaiheessa. Minulle tätä kaipuuta ei ole tullut ja viihdyn kotona. Onhan koti tietenkin tavallaan nyt se työpaikka, eikä lepopaikka kuten ennen, mutta silti viihdyn näin. Tykkään siitä miten asiat ovat. Minun unelmieni maailmassa kotihoidon oikeus jatkuisi lapsen kouluikään asti ja saisin itse toimia äitinä olemisen ohella lapseni varhaiskasvattajana.

Mukavaa loppuviikkoa kaikille, kuvassa syksyisen Kreikan matkan tunnelmia 😘

keskiviikko 18. joulukuuta 2019

Joulukuun hurmaava Bette Box - Joulupukki saapui varhain tänä jouluna



Kaupallinen yhteistyö Bette Box. Vihdoinkin se saapui. Siis joulukuun Bette, joka onkin ensimmäinen ihana joululahjani tänä vuonna. Sille se tuntui, kun sain paketin käsiini. Minä jos kuka rakastan ihania ja kauniita yllätyksiä ja olenkin ollut aivan haltioissani Betten konseptista. Tämän kuun Bette on myös minun kautta aikojen ensimmäinen yllätyksiä sisältävä kauneusboksi. Siksi aloin kurkistelemaan laatikon sisältämiä kauneustuotteita innostunein ja uteliain silmin.

Mitä sieltä sitten löytyikään? Tässä Bettessä on tuotteina Eucerin anti-age päivävoide kuivalle iholle matkakokona, Novexpert yövoide kaikille ihotyypeille matkakokona, Anti Pollution Green Matcha shampoo ja hoitoaine näytteet, Glitter By ElinaK hopeinen Glitter kosmeettiseen käyttöön, Maybeauty incredible face mask 3 kappaletta ja Beauty & Planet vegaaninen body butter.

Paljon matkustavana minua ilahduttavat erityisesti laadukkaat matkakoot ja yleisesti Betten tuotteiden monipuolisuus. Ihana kattaus, josta löytyi uusia suosikkeja päivittäiseen kauneudenhoitooni. Eihän ne kylpuhuoneen kaapit voi koskaan olla liian täynnä, kun on kyse kauneudesta ja omasta hyvinvoinnista.

Bette Boxista yrityksenä sen verran, että kyseessä on kotimainen, täysin naisenergialla pyörivä yritys, joka ilahduttaa meitä suomalaisia naisia kuukausittain saapuvalla yllätyksiä sisältävällä Bettellä. Tämän laadukkaan arjen piristyksiä sisältävän yllätyksen voit tilata itsellesi Betten kotisivujen kautta https://www.bettebox.fi

Yllätyksellistä viikon jatkoa kaikille 😘

tiistai 17. joulukuuta 2019

En haikaile vauvavuoden perään - Mutta vannomatta paras

Monet äidit tuntuvat haikailevan vauvavuotta ja sitä vauva-aikaa muutenkin. Olihan se ainutlaatuinen kokemus ja elämys, mutta myönnän, etten sitä kaipaa yhtään. Voihan asia muuttua tulevaisuudessa, mutta juuri tällä hetkellä, tässä ja nyt, koen, että elämä on parasta aikaa. Aivan tällaisena kuin se nyt on.

Meillä on kaikkea nyt, tai sille se tuntuu. Perhe-elämää, matkoja, vapautta sopivassa määrin, kun vauva ei sido liikaa, ihania yhteisleikkejä taaperon kanssa ja ennen kaikkea niitä paljon kaivattuja yöunia. Niillä tarkoitan putkeen nukuttuja öitä, enkä niitä katkonaisia muutaman tunnin surkeita unen pätkiä, jotka saivat minulle aikaan lähinnä päänsärkyä. Eihän kenenkään elämä ole koskaan täydellistä, mutta aika lähellä ollaan. 

Vauvavuoden perään haikailu voi muuttua siinä vaiheessa, kun Luca alkaa irtaantua minusta. Tällä hetkellä ollaan niin tiivis paketti vielä, että en edes uskoisi uuden vauvan mahtuvan elämäämme. Luca myös jostain syystä kertoo minulle vauvan nähtyään vaikka telkkarissa, ettei tykkää vauvasta tai ettei halua meille vauvaa. Tämä on outoa, koska asiasta ei ole puhuttu meillä lainkaan. Ymmärtääköhän poika, että vauva tavallaan veisi hänen sylipaikkansa äidin sylistä. Tai sitten sellaisen itseä vielä pienemmän ihmisen näkeminen on vain niin jännittävä juttu.

Olenkin tajunnut, että minä tulen haikailemaan taaperovuotta. Enpä olisi ikinä etukäteen uskonut näin sanovani, koska kaikki aina taivastelevat sen raskautta. Minusta on niin ihanaa leikkiä ja touhuta pääsääntöisesti rauhallisen poikamme kanssa, joka yllättää minua joka päivä positiivisesti hauskoilla jutuillaan. Olihan siinä vauvavuodessa puolensa, mutta minä en sitä aikaa kaipaa.

Parasta tässä hetkessä on, että toimimme yhteen perheenä ja teemme juttuja yhdessä. Sellaisia, joita vauvavuonna ei voinut kuvitellakaan. Minusta vauvavuosi oli lähinnä yhtä imettämistä, syöttämistä, vaipan vaihtoa ja kroonista väsymystä sekä oman ajan puutetta. Ehkä aika kultaa muistot ja joku päivä haikailen myös sitä vauva-aikaa, mutta nyt elämme onnellista arkea taaperomme kanssa. Näin on hyvä.

Ihanaa viikon jatkoa kaikille ja voimia niin vauva- kuin taaperovuosien keskelle 😘

Ps: Postauksen kuva on pojan 1-vuotis kuvista. Ajalta, kun vauvavuosi oli virallisesti päättynyt ja ihmettelimme, että mitä seuraavaksi on luvassa.

maanantai 16. joulukuuta 2019

Ainola Kauneusklinikka - Yksilölliset, ylelliset ja tehokkaat laitehoidot Helsingin ydinkeskustassa







Kaupallinen yhteistyö Ainola Kauneusklinikka. Oletko etsinyt laadukkaita ja viimeisintä teknologiaa olevia laitehoitoja kasvoille ja vartalolle Helsingin ytimestä? Nyt voit lopettaa etsinnät, sillä Kluuvin kauppakeskuksessa (4 kerros, Kluuvikatu 7) sijaitseva Ainola kauneusklinikka tarjoaa kaiken tämän yhdistettynä lämpimään ja ammattitaitoiseen asiakaspalveluun jo vuosien kokemuksella. 

Ainola Kauneusklinikka on erikoistunut ikääntyvän ihon hoitoon, johon kuuluu muun muassa ihoanalyysimittaukset, kokonaisvaltainen anti-age-ihonhoitosarja ja yksilöllisesti jokaisen asiakkaan tarpeeseen suunnitellut laitehoidot. Itselläni ei ole varsinaisia ryppyjä, ehkä pikemminkin ensimmäisiä juonteita silmien seudulla, jotka ovat yleisiä ikäiselläni 37-vuotiaalla naisella. Olen kuitenkin sitä mieltä, että ennaltaehkäisevä anti-age-hoito on lähes se kaikista tärkein hoito, minkä voit ihollesi antaa. Anti-age-kasvohoitojen lisäksi Ainola Kauneusklinikka tarjoaa laitehoitoja esimerkiksi vartalon linjojen muokkaukseen. Yksi henkilökohtainen suosikkini tällaisista hoidoista on tehokkuutensa vuoksi VelaShape Plus, joka myös löytyy tarjotuista kauneudenhoidon palveluista. 

Vierailin Ainola Kauneusklinikalla viime lauantaina, jolloin minulla oli tilaisuus tutustua klinikan kauniisiin tiloihin ja tutustua hoitoihin. Heti sisään astuttuani minut ympäröi seesteinen ja kaunis vanhan rakennuksen miljöö, joka on kuin luotu kauneusklinikan tiloiksi. Vastaanotossa minut otettiin ystävällisesti vastaan ja ohjattiin odottamaan pääkosmetologi Heidiä, jonka osaaviin käsiin pääsin hoitoja testaamaan. Lisäksi tapasin klinikan managerin Maarit Hilpelän, joka kertoi minulle toiminnasta ja klinikan omasta Mere -tuotesarjasta, joka on varta vasten kehitetty yhteistyössä floridalaisen kosmetiikkaa tuottavan yrityksen kanssa. Tuotteiden suunnittelussa on käytetty lähtökohtana asiakkaiden toiveita ja palautteita sekä kohderyhmän ikää. 

Erityisen vaikuttunut olen Ainola Kauneusklinikan hienosta kanta-asiakkuus konseptista, joka tarkoittaa, että jokaiselle asiakkaalle räätälöidään yksilöllinen hoitosuunnitelma, joka määritetään ensimmäisellä maksuttomalla konsultaatiokäynnillä. Hoitosuunnitelmaa päivitetään asiakkaan ihon muuttuvien tarpeiden mukaisesti, mutta ihon lähtötilanne määritetään ensitapaamisen aikana. Asiakas saa myös oman nimetyn kosmetologin, jolle hoitoajat pyritään jatkossa järjestämään. Asiakkaaseen tutustutaan tätä kautta aidosti ja hänen on miellyttävä palata aina uudelleen klinikalle. Ainola Kaunesklinikalla on asiakkaille tarjolla koroton rahoitusvaihtoehto, joka mahdollistaa asiakkuuden ja hoidot kaikille. Tämä vaihtoehto pitää sisällään hoitojen lisäksi kauneusklinikan oman Mere -tuotesarjan tuotteet.

Ainola Kauneusklinikan pääkosmetologi Heidi

Heidin kanssa pääsin testaamaan kahta minulle aivan uutta hoitoa, kasvojen kemiallista kuorintaa sekä kasvojen ja kaulan mesoterapia mikroneulausta. Kemiallisessa kuorinnassa käytetään useiden happojen yhdistelmää esimerkiksi mantelihappoa, kanelihappoa ja omenahappoa, joiden avulla iho uudistetaan ja syväkirkastetaan. Happojen tuoksu oli voimakas ja tunsin hoidon edetessä ihollani kihelmöintiä. Heidi tarkkaili koko ajan vieressä ihoni väriä, jotta paras hoitotulos saatiin aikaiseksi. Kuorinnan jälkeen seurasi se jännittävin osuus eli mikroneulaus, jonka kivuliaisuutta etukäteen hieman jännitin. Aluksi Heidi esitteli minulle mikroneuloja sisältävän telan, jolla hoidossa käytettävät aineet vietiin sarjapistoksina syvälle ihoni sisälle, jossa niiden vaikutus on taattu. Rullailun alkaessa kävi selväksi, että mistään varsinaisesta hemmotteluhoidosta ei ole todellakaan kyse, mutta mitäpä sitä nainen ei kauneuden eteen tekisi. Hoito eteni siten, että Heidi rullaili kasvojani kohta kohdalta muutamia kertoja, jonka jälkeen alueelle imeytettiin hoitavat aineet. Pääasiassa aineiden teho perustuu kollageeniin, hyaluronihappoon ja eri vitamiineihin, joiden avulla saadaan muun muassa kohotettua kasvojenpiirteitä ja häivytettyä juonteita. Kun kasvot ja kaula oli käsitelty, niin lopuksi kasvoilleni laitettiin viilentävä ja rauhoittava naamio sekä lopuksi Heidi hieroi kasvoilleni Mere-tuotesarjan hoitavan kasvovoiteen ja silmänympärysvoiteen.

Hoidot olivat vaakuttava kokemus ja välittömästi niiden jälkeen minulla oli ihanan hoidettu olo. Tunsin miten tehoaineet vaikuttivat syvällä ihoni alla ja kasvoni tuntuivat enemmän napakoilta. Ihoni punoitti jonkin verran hoitojen jälkeen, mutta tämä on aivan normaalia ja ihon luvataan rauhoittuvan vuorokauden kuluessa hoidon tekemisestä. Näin tapahtui myös minun kohdallani ja lopulliset hoidon tulokset selviävät viikon kuluessa, jolloin tulos on parhaimmillaan. Jo nyt kuitenkin huomaan hoitojen kiinteyttävän tehon ja ihon tulleen entistä raikkaamman näköiseksi. Mikroneulauksen ei turhaan kehuta olevan se veitsetön vaihtoehto kasvojen kohotukseen.  

Minusta on ihanaa mitä kaikkea meille naisille on nykyään tarjolla kauneudenhoidon maailmassa, koska olemme jokaisen laadukkaan hoidon arvoisia. Tällaiset kasvojen alueen hoidot olivat itselleni kokemuksena ensimmäiset, mutta ei taatusti viimeiset. 

Suosittelen lämpimästi tutustumaan Ainola Kauneusklinikan palveluihin, varaamaan maksuttoman konsultaatiokäynnin ja vierailun sekä ottamaan sen ensimmäisen askeleen anti-age-hoitojen maailmaan. Tämän voit tehdä Ainola Kauneusklinikan kotisivujen kautta: https://www.ainolakauneusklinikka.fi/ 

Ihanaa joulun odotusta kaikille 😘 

lauantai 14. joulukuuta 2019

Miten toivuin sektiosta ja raskaudesta (lähes) täydellisesti

Kaikkein tärkeintä on muistaa olla armollinen itselle ja antaa kehon rauhassa palautua entisiin mittoihin. Aloittaa lempeästi, kuunnella omaa vartaloa ja tehdä kevyesti vain sen verran kuin hyvälle tuntuu. On hyvä tiedostaa, miten suuren ihmeen oma keho on maailmaan luonut, ja millainen voimanponnistus sen on täytynyt olla vartalolle.

Ensimmäiset kuukaudet Lucan syntymän jälkeen meni minulla kuin sumussa, syöttöä, imetystä, vaipan vaihtoa ja uuden tulokkaan ihastelua. Eipä siinä paljoa jaksanut tai edes halunnut peiliin vilkuilla. Kun sitten aikaa oli hieman kulunut, niin huomasin jo paljon tapahtuneen vartalossani. Jälkisupistukset, jotka ovat niitä hyviä kipuja kohdun palautuessa, ja osittainen imetys sekä vauvan nostelu ja kantaminen olivat jo selvästi harjoittaneet syviä vatsalihaksiani ja palauttaneet vartaloni linjoja.

Olin palautumisesta jo silloin hyvilläni, mutta en ollut entiseni. Toki olin varautunut, että raskaus ja erityisesti sektio jättävät jälkensä. Silti jossain vaiheessa tuli olo, että tahdon vanhan itseni takaisin ja olla taas ikään kuin minä. Silloin ryhdyin aktiivisemmin toimiin. Tämä tarkoitti kävelylenkkien lisäämistä ja uinnin aloittamista. En uskaltanut edes ajatella vielä suorien vatsalihaksien harjoittamista. Aloin myös kiinnittämään ruokavalioon huomiota, koska ensimmäiset kuukaudet pojan maailmaan tulon jälkeen söin suklaata väsymykseeni. Hoidin yösyöttöjä hormonien ja sokerin voimalla, jota en voi suositella. Kroonisessa väsymyksessä sokeri alkaa vain koukuttamaan niin helposti. 

Lucan ollessa noin vuoden ikäinen aloin taas harrastamaan liikuntaa kunnolla ja rankemmin säännöllisesti. Huomasin, että vatsalihakset oli palautunut sektion jälkeen ja uskalsin kunnolla taas harjoitella niitä. Tähän vaikutti toki myös, että poika alkoi nukkua pitkiä ja säännöllisiä yöunia eli myös minä sain nukkua kunnolla. Siksi jaksoin taas aloittaa kunnon liikunnan. Näin jälkikäteen ajateltuna rankemman liikunnan olisi voinut kehon puolesta aloittaa aiemminkin, mutta olin sen verran väsynyt, etten vain jaksanut sitä tehdä.

Nyt pojan ollessa jo yli 2 vuotta, voin sanoa toipuneeni ja olevani taas ns. kunnossa. Olen kuitenkin vakuuttunut, että vartaloni malli on jotenkin muuttunut raskauden myötä. Paino on entinen, mutta joistakin vaatteista huomaan pienen muutoksen. Tämä ei haittaa minua lainkaan. Tällä mennään ja olen onnellinen pienen pojan äiti. Sen maailman ihanimman pikkumiehen ja meille maailman suurimman ihmeen.

Ihanaa lauantai-iltaa ja viikonlopun jatkoa 😘

Dubain kauppakeskuksessa Lucan ensimmäisellä ulkomaanmatkalla 

torstai 12. joulukuuta 2019

Ruohonjuuren ekologiset joululahjavinkit koko perheelle





Kaupallinen yhteistyö Ruohonjuuri. Mitäpä jos antaisit tänä jouluna lahjaksi perheellesi kaunista oloa ja hyvinvointia, josta riittää iloa pitkälle ensi vuoden puolelle? Jos kuulostaa houkuttelevalle idealle, niin kannattaa katsoa nämä Ruohonjuuren luonnonmukaiset ja ekologiset ideat pukin konttiin, joista löytyy jotain jokaiselle perheenjäsenelle, isille, äidille ja lapsille.

Isille voisi pakettiin laittaa latvialaista luonnonkosmetiikkaa, joka on vegaanista ja tehty kestämään säätä kuin säätä, esimerkiksi pakkasta ja tuulta. Tuotesarjan nimi onkin osuvasti Bad Weather ja sen kaikkien tuotteiden sisältämät kasvit on kasvatettu itse luomutilalla. Sarjasta löytyy muun muassa partaöljy, silmänympärysgeeli, kasvoseerumi ja kasvovoide. Esimerkiksi kasvovoiteen ihoa hoitavina ainesosina on käytetty hyaluronihappoa ja kanerva-kukkaisvettä. Tuotteet on tehty mutkattomaan ihonhoitoon ja sopivat hyvin kiireiselle sekä itsestään huolta pitävälle isille.

Lasten joululahjapaketista voisi löytyä tänä jouluna ihanaa Madaran ecobaby sarjan luonnonkosmetiikkaa, joista löytyy tuotteita niin vauvoille, taaperoille kuin pienille lapsillekin. Ne ovat täydellisiä juuri sinun täydellisen lapsesi turvalliseen ihonhoitoon. Tuotesarjasta löytyy suojaava ja ravitseva ihoöljy, mieto shampoo sekä hellävarainen ja ihoa pehmentävä pesuaine.

Perheen äitiä ei tietenkään sovi unohtaa, koska myös äidit ansaitsevat jouluna vain sitä kaikkein parasta. Ruohonjuuren verkkokauppa ja myymälät on täynnä äideille sopivia hemmottelulahjoja, mutta esimerkkinä mainitsen Madaran ihonhoitosetin, jossa on siankärsämöuutetta sisältävä Ocean love -puhdistusvaahto ja Daily defence ultra rich balm -monitoimivoide. Tämän kokoelman tuotteet juhlistavat meriä ja valtameriä. Siksi niiden pakkaukset ovat täysin kierrätettäviä, joiden valmistuksessa on käytetty esimerkiksi merten muovijätteitä.  

Toisena esimerkkinä äidin lahjaksi nostan esille Bybi Beauty sarjan -ihoseerumit, jotka heleyttävät, virkistävät ja kosteuttavat ihoa syvältä asti. Näitä voidaan sekoittaa ihovoiteeseen tai käyttää sellaisenaan kasvojen iholle seerumina. Sarjasta löytyy muun muassa Bakuchiol Booster -retinoliseerumi ja Strawberry Booster -mansikkaseerumi. 

Alla linkit joululahjavinkkeihin ja ihanaa joulun odotusta kaikille 😘      


keskiviikko 11. joulukuuta 2019

Risteily Tallinnan joulutorille - Kuplivaa äidille, vaahtokarkkeja pojalle








Alkuviikosta otimme Lucan kanssa ansaitun varaslähdön joulun tunnelmiin, kun lähdimme risteilylle katsomaan Tallinnan kaunista joulua joulutorille. Lunta tai joulupukkia emme sentään nähneet, mutta muuten löysimme aitoa joulun tunnelmaa ja hyvää oloa sekä Tallinnassa että laivalla. Voi sitä pienen pojan riemua, kun iso laiva lähti satamasta ja kippistelimme hytissä äidin ja Lucan joulutorille. Pieni ei tainnut aivan tosin ymmärtää mikä joulutori on, mutta selvästi se olisi jotain hienoa, kun aivan isolla laivalla lähdettiin liikkeelle sitä ihmettä katsomaan.

Risteily taisi olla Lucalle jo kolmas huviristeily. Ensimmäinen tehtiin serkkujen ja tädin kanssa, kun hän oli vasta vauva. Laivan leikkimaahan hän oli silloin vielä liian pieni, mutta ei siinä kauaa mennyt, kun jo seuraavalla kerralla leikit sujui oikein mallikkaasti. On se uskomatonta miten nopeaa lapsen kehitys onkaan vauvavuotena. Itselläni oli ainakin vaikeuksia pysyä perässä ja ymmärtää, että minulla onkin jo aktiivinen taapero.

Nyt risteilimme kahdestaan, koska mieheni joutui olemaan töissä. Muutenkin lähdimme matkalle hieman äkisti, kun sopiva tilaisuus tuli vastaan. Silja Europan de luxe hytti, aamupala ja muut laivan palvelut saa meiltä kiitettävän arvosanan ja suosituksen. Kaikki toimi sujuvasti ja hieman kadoksissa ollut joulumieli löytyi viimeistään Tallinnan vanhan kaupungin mutkaisilta ja vanhaa aikaa huokuvilta kaduilta. 

Nyt keskitymme joulun odotukseen kotona ja taitaa poikaa jo hieman jännittää ikkunoiden takana kurkistelevat punalakkiset tonttupojat ja -tytöt.

Ihanaa joulun odotusta kaikille 😘










Helmikuun virkistävä yourselfishness-Goodiebox saapui

Kaupallinen yhteistyö Goodiebox. Lopultakin odotukseni palkittiin, kun puhelimeeni kilahti viesti ensimmäisen Goodieboxin saapumisen me...